5 vinkkiä yrittäjälle: näin pärjäät tulevaisuuden työelämässä

Työelämä on murroksessa. Työntekijöiden alaistaidoista ja työelämään liittyvistä vaatimuksista puhutaan paljon. Mutta mitä kaikkea työelämän murros vaatii yrittäjältä? Lue viisi vinkkiäni, joiden avulla yrityksesi pärjää myös tulevaisuuden muutoshaasteissa.


Kun työelämä muuttuu, vaaditaan myös yrityksiltä joustavuutta ja uusia tapoja ajatella asioita. Autoritäärinen johtamistyyli ei ole houkutellut työntekijöitä enää vuosiin ja samalla lähitulevaisuudessa johdolta odotetaan entistä enemmän kannanottoja moniin asioihin.

Näillä vinkeillä varmistat, että yrityksesi pysyy mukana kilpailussa ja on parhaimpien joukossa.  

Rekrytoi oikein

Rekrytoi ympärillesi oikeanlaisia ihmisiä. Virgin Groupin perustaja Richard Branson on sanonut, että ympäröi itsensä ihmisillä, jotka osaavat asioita paremmin kuin hän itse. Samassa yhteydessä hän kertoo palkkaavansa ihmisiä ennemmin heidän persoonallisuutensa kuin osaamisensa takia.

Vaikka tämä ehkä vaikuttaa ristiriitaiselta, on asiassa kuitenkin selvä järki: Palkkaamme uusia ihmisiä, koska tarvitsemme työvoimaa tekemään asioita, joita joku muu ei ehdi tai osaa tehdä.  Ja jos haluamme uutta työvoimaa, niin tokihan haluamme siihen sellaisia, jotka osaavat asiansa meitä itseämme paremmin. Näin voimme keskittyä niihin asioihin, joissa itse olemme parhaita tai jotka ovat oman työroolimme kannalta olennaisimpia. Esimerkiksi toimitusjohtajan ei kannata vaivata päätään uutiskirjeen lähettämiseen liittyvillä asioilla. Hänen tulee ennemmin miettiä, miten saa jalkautettua yrityksen strategian myös käytännön tekemiseen. Markkinointipäällikkö voi hoitaa uutiskirjeen.

Toisaalta substanssiosaaminen ei ole ainoa merkitsevä asia uusia ihmisiä rekrytoitaessa. Olennaista on myös se, millaisia persoonallisuuksia taloon otetaan sisään. Paraskaan osaaminen ei aina takaa, että työt sujuvat. Meistä varmasti jokaisella on kokemuksia ihmisistä, joiden kanssa ei synkkaa millään. Yleensä kyse on erilaisista temperamenteista tai viestinnän vaikeuksista.

Rekrytointitilanteessa kannattaakin miettiä, millaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat työssä tarpeen. Jos uuden työntekijän on tarkoitus olla tekemisissä myös muiden ihmisten kanssa, pitää hänellä olla taitoja ja motivaatiota tähän. Viestintätaitojen merkitys tulee kasvamaan ja vuorovaikutukseen kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota.

Tarjoa työhön merkityksellisyyttä ja selkeitä arvoja

Monen työnhakijan mielessä korostuu oman työn merkityksellisyys. Työn ei enää odoteta olevan vain tapa tienata rahaa, vaan siltä halutaan usein paljon muutakin: sosiaalisia suhteita, tilaisuutta oppia lisää ja kehittyä niin ammattilaisena kuin ihmisenäkin, mahdollisuutta tehdä maailmasta parempi paikka.
Ison kuuloisia asioita, varsinkin tuo viimeinen. Mutta totta joka sana. Työltä odotetaan merkityksellisyyttä ja merkityksellisyys on tärkeä keino löytää motivaatiota omaan tekemiseen. Ja kun jokainen työnantaja haluaa saada parhaat tekijät, korostuu myös se, mitä sillä on tarjota. Siksi myös yrityksen arvomaailmalla on väliä.

Jos yrityksen arvomaailma ei kohtaa ihmisen oman elämänkatsomuksen kanssa, ei se onnistu sitouttamaan työntekijää parhaalla mahdollisella tavalla. Johdon tulisikin tarjota työntekijöille arvojen kanssa samassa linjassa oleva strategia, joka on kaikille selkeä ja kirkas. Ilman tätä jää tekeminen yleensä päämäärättömäksi puuhasteluksi.

Jos epämääräisen strategian ja hämäräksi jäävien arvojen sijasta puhutaan ymmärrettävästi myös yrityksen ydinarvoista ja miten sen toiminta tekee maailmasta paremman paikan, nähdään se haluttuna ja arvostettuna työpaikkana.

Ole avoin uusille vaihtoehdoille

Yrityksen joustavuus ja sopeutumiskyky ovat isossa roolissa myös liiketoiminnallisessa eloonjäämiskilvassa. Joskus yritysten on tarpeen vaihtaa kurssia ja laajentua uusille toimialoille vanhojen muuttuessa liian kilpailluksi tai kannattamattomaksi. Esimerkiksi siivousketju Freska on ottanut vetoapua alustataloudesta.

Samoin tapamme työskennellä yrittäjänä tai jonkun palveluksessa voi myös muuttua. Vielä toistaiseksi puhumme yrityksistä, työntekijöistä ja freelancereistä. Tulevaisuudessa näiden termien tilalle tai rinnalle voi kuitenkin tulla uusia sanoja, joiden merkityksiä emme ehkä vielä voi edes ymmärtää. Toki jo nyt puhumme toimeksiannoista, projekteista ja tehtävistä, jotka viittaavat perinteisen työsuhteen pirstaloitumiseen.

Uudet tavat työllistyä tulevat vaatimaan sopeutumista ja oppimista myös työnantajilta. Kun perinteisesti työnteon tärkein hierarkia on ollut työnantajan ja työntekijän välillä, voi tämä hierarkia tulevaisuudessa kokonaan poistua. Ihminen päättää itse, millaisia tehtäviä hän haluaa tehdä ja milloin, ja työstä palkitseminen voi saada perinteisen kuukausi- tai projektipalkan lisäksi uusia malleja.

Jo nyt puhutaan kombityöstä, jossa ihminen voi toimia yhtä lailla palkansaajana, yrittäjänä kuin freelancerinä ilman, että mikään näistä olisi toista isommassa roolissa. Etenkin alustatalouden kasvu on mahdollistanut uudenlaiset työnteon tavat ja kasvattaneet kombityön tekijöiden määrää.

Oma muutoksensa on tapahtunut siinä, miten työntekoa ohjataan. Aikaisemmin työelämä perustui vahvasti siihen, että työntekijälle kerrottiin, mitä hänen pitää tehdä, mutta nykyisin työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta. Onkin syytä kysyä, tarvitaanko perinteitä hierarkiaa vielä ja missä määrin. Jo nyt eteenpäin katsovat yritykset tarjoavat osaaville tekijöille erilaisia tapoja työllistyä. Esimerkiksi IT-alalla tarjotaan jo nyt mahdollisuuksia valita itselleen kiinnostavia projekteja ja uudenlaista palkkamallia.

Töitä tehdään monella alalla ajasta ja paikasta riippumatta ja erilaiset sovellukset ja pilvipalvelut mahdollistavat työskentelyn ja vuorovaikutuksen missä ja mihin aikaan vain. Tämä vaatii organisaatioilta luottamusta työntekijöihinsä ja usein myös uudelleenjärjestelyjä, jos tällainen tapa työskennellä on uutta. Tämä palapeli kuitenkin kannattaa, sillä parhaat työntekijät valitsevat moderneimmat ja eteenpäin katsovat työnantajat.

Mahdollista ja kuuntele  

Tämä ei toivottavasti tule enää yhdellekään organisaatiolle järkytyksenä, mutta sanotaan vielä, että murikkamaisten ja hynäläläisten johtajien aika on ohi. Johdon ja esimiesten tehtävänä on yhä enemmän toimia työn mahdollistajana ja esteiden poistajana kuin tehtävienjakoautomaattina tai laadunvalvojana.

Johdon ja esimiehen tuleekin tarjota työntekijöille parhaat edellytykset tehdä työ hyvin. Käytännössä tämä tarkoittaa norsunluutornista alas tulemista ja ihmisten kohtaamista yksilöinä. Jokaisella ihmisellä on omanlaiset tarpeensa ja ammattitaitoinen johtaja huomioi tämän eikä yritä sovittaa kaikkia samaan muottiin.

Edelläkävijä johtaja onkin hyvä kuuntelija, nopea reagoimaan ja osaa rakentaa työympäristön, jossa viihdytään. Hän ohjaa tekemistä oikeaan suuntaan ilman mikromanageerausta ja luottaa tekijöiden osaamiseen.

Johtajan tehtävä ei missään nimessä ole helppo: Hänen pitää pysytellä tarpeeksi lähellä ollakseen tarvittaessa saatavilla, mutta pysyttävä tarpeeksi kaukana antaakseen työntekijöille työrauhan. Hänen pitää huolehtia hyvinvoinnista ja tehokkuudesta. Ja ennen kaikkea johtajan pitää johtaa niin, että sekä yksilön että yrityksen etu huomioidaan arjessa.  

Nykyään puhutaan jo johtamisesta palveluna ja se kertoo paljon myös tulevaisuuden vaatimuksista. Johtajat ovat niin mahdollistajia kuin palvelijoitakin.

Hyödynnä teknologiaa

Viimeinen vinkkini liittyy jo lähes itsestäänselvyyteen - joka kuitenkaan ei ole sitä kaikkialla. Yllättävän monissa paikoissa arastellaan vielä uuden teknologian käyttöönottamista. Syitä voi olla erilaisia: on huonoja kokemuksia aiemmista teknologiamuutoksista, oma osaaminen ei ole riittävällä tasolla, ollaan liian kiintyneitä jo vanhentuneeseen mutta vaivalla rakennettuun järjestelmään.

Teknologioiden pelosta pitää kuitenkin päästä yli. Ja mitä nopeammin, sitä parempi, sillä kehitys ei tule hidastumaan ja mukaan on koko ajan vaikeampaa hypätä. Robotit, tekoäly, data ja erilaiset digitaaliset alustat koskettavat omalla tavallaan meitä kaikkia - usein meidän edes sitä tajuamatta. Me tilaamme netistä meille ehdotettuja tuotteita, pelaamme jääkiekkoa tietokonetta vastaan ja käytämme ennakoivaa tekstinsyöttöä - kaikki jokapäiväiseen elämään kuuluvia teknologioita. Silti työtehtävien digitalisointi saa niskavillat pystyyn ja muutosvastarinnan vauhtiin.

Muutokset pitää kuitenkin vain ottaa vastaan, jos haluaa yhä pitää liiketoiminnan kannattavana. Excelöimisen ja manuaalisen tietojen siirtelyn sijasta tällaiset virhealttiit rutiinitoimenpiteet kannattaa antaa koneiden hoidettavaksi. Samalla ihmisiltä vapautuu aikaa niihin asioihin, joissa he ovat parhaita: töiden suunnitteluun ja organisoimiseen sekä muiden ihmisten kohtaamiseen.

Uudet teknologiat ja digitalisaatio eivät kuitenkaan ui yritykseen itsestään. Niiden käyttöönotto tulee miettiä järkevästi ja strategiaa palvellen. Ja tämä on johdon tehtävä - vaikka siihen ei osaamista olisikaan. Maailman muuttuminen ei kuitenkaan pysähdy sillä, että pannaan pää pensaaseen. Eikä omalla alalla voi olla johtava, jos vain seuraa, mitä muut tekevät.

 

Tilaa Tulvaisuuden työ -trendikatsaus

TILAA BLOGI SÄHKÖPOSTIISI

Tilaa blogi

VIIMEISIMMÄT KIRJOITUKSET